torstai 3. maaliskuuta 2011

Alle 2100 tulot verovapaata?

Lukuisilla keskustelupalstoilla on vallalla käsitys, että käsityöalalla alle 2100€ meneviä vuosituloja ei tarvitse ilmoittaa verottajalle, eikä näistä maksaa veroa. Tätä tukee www.nuoriyrittaja.fi -sivustolla oleva teksti.

Todellisuudessa kyseisellä rajalla tarkoitetaan kaikkia henkilön vuosituloja. Esimerkiksi koululaisella ei yleensä ole mitään tuloja, joten hän voi ns. nollaverokortilla tienata pari tuhatta euroa vuodessa verottomana. Sama koululainen voi siten myydä omia käsitöitään saman rajan alle menevän määrän vuodessa, verottomana. Edelleenkin koululaisen on ilmoitettava tulonsa verottajalle.

Ansiotyössä käyvä tai kotihoidontukea saava veronmaksaja tienaa vuodessa varmasti enemmän kuin 2100€, joten hän joutuu maksamaan veroja myös myymistään käsitöistä saamistaan tuloista, riippumatta niiden määrästä.


Kaikki tulot tulee ilmoittaa verottajalle, joka toimittaa verotuksen yhteenlaskettujen vuositulojen perusteella.



Verottajan kannan tarkisti,
Marjaana / Haituva

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Yrityksen perustaminen pähkinänkuoressa

Yrityksen perustaminen ei ole vaikeaa.

Y-tunnuksen saamiseen vaaditut kaavakkeet löytyy YTJ:n sivuilta

Osittain täytetyn hakemuksen kanssa voi marssia suoraan paikallisen verotoimiston yrityspuolelle jossa virkailija auttaa Sinua täyttämään kaavakkeen ja pohtii kanssasi tuolorajojasi ja tarvittavia veroja.

Tämä lysti ei maksa sinulle mitään!

Pelaa aina rehellisesti, kerro nimesi, yhteystietosi ja y-tunnuksesi asioidessasi asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa.


Lyhyet ajatukset ilmaan heitti Suvi Rantala/ Neppula.com

Pienistä puroista...

Harmaa talous puhuttaa useallakin alalla, mutta keskitymme nyt vaippakauppaan, koska satumme myymään juurikin kestovaippoja. :) Itseäni huolestuttaa kovasti yksityisten vaippamyyjien räjähdysmäinen lisääntyminen, jotka eivät kehoituksista huolimatta tee elettäkään toimiakseen oikein maksamalla verot ja hankkimalla y-tunnuksen. "Pienistä puroista syntyvät joet" ja "tilaisuus tekee varkaan" pitää tässä(kin) asiassa niin hyvin paikkansa; moni valitettavasti ajattelee, että jos minä nyt pari hassua vaippaa teen myyntiin, niin en niistä nyt veroja vaivaudu maksamaan. Mutta entäpä jos tämä toistuu ja toistuu ja toistuu...

Valtion ja kuntien velka kasvaa koko ajan ja siksi meidän kaikkien on omalta osaltamme tehtävä kaikkemme harmaan talouden kitkemiseksi pois, jotta velkaa ei kertyisi lisää. Jos siis kohtaat netissä tai muualla pimeitä vaippamyyjiä niin puutu asiaan, lähesty aluksi myyjää suoraan ja jos tämä ei auta niin sitten järeämmät aseet esille. Itsestään tämä asia ei hoidu vaan jotain on tehtävä!

Huuto.net ja keskustelupalstojen myyntiosiot

Näistä paikoista on tullut oikea pimeän vaippakaupan kehto. Tuotteiden mainostus on ilmaista ja helppoa ja tavoittaa paljon mahdollisia asiakkaita. Keskustelupalstoilla saattaa iskeä oikea joukkohysteria jonkun myyjän tuotteita kohtaan.

Ja mitä tekee kyseisten sivujen ylläpito? Sallii y-tunnuksettomien myyjien jatkaa, ja kuitenkin vahtii haukkana, etteivät oikeat yrittäjät vahingossakaan mainitse omasta yrityksestään koko palstalla.
Huuto.netissä saa toki yrittäjä myydä, mutta siitä joutuu maksamaan.

Ymmärrän toki mainostuskiellon. Kohta olisi palsta pullollaan mainoksia, mutta miksi sallia uusien tuotteiden massamyynti niiltä "laittomilta" myyjiltä.

Ei mene jakeluun ei!

Jos huuto.net ja keskustelupalstat kieltäisivät uusien tuotteisen massamyynnin, ei näille harmaille jäisi enää paikkaa missä tuotteitaan myydä. Jos ongelma ei nyt kokonaan kuitenkaan poistuisi, niin ainakin pienenisi huomattavasti.

Terveisin Teija Hahtuvahullulta

lauantai 26. helmikuuta 2011

Laatu maksaa vai maksaako?

Otsikon ensimmäinen sana on sydäntäni lähellä, ja haluaisin siitä sanoa tässä muutaman sanan.

Markkinoilla on paljon erilaatuisia tuotteita, ja tämän voi ajatella niin yleisesti, kuin kestovaippoihinkin liittyen. Halvalla ei aina saa hyvää, mutta toisaalta, hinta ei aina takaa laadukasta tuotetta.

Yrittäjät, jotka ovat tehneet päätöksen valmistaa ja/tai myydä tuotteita, perustavat yrityksen, jotta voivat toimia virallisesti ja luotettavasti. Virallisilta yrityksiltä vaaditaan enemmän, kuin harrastevalmistajilta ja -myyjiltä, joten yrityksen on panostettava monessa mielessä enemmän sekä myymiensä tuotteiden laatuun, että kaikkeen toimintaan liittyvään ammattimaisuuteen. Heidän on oltava tuotteistansa vastuussa myös lain edessä.

Kun asiakas ostaa tuotteen viralliselta myyjältä, hänellä on oikeuksia. Kuluttajansuojalaki koskee kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä kaupankäyntiä. Jos ostaa tuotteen "pimeältä myyjältä", ja sattuu jostain syystä pettymään saamaansa, rahojaan on turha vaatia takaisin, koska kuluttajansuojalaki ei koske kahden yksityishenkilön välistä kauppaa.

Vaikka omat tulosi eivät olisi suuret, ei halvimman tuotteen valinta ole aina perusteltua. Halpa tuote herättää aina kysymyksen siitä, missä tämän kyseisen tuotteen valmistuksessa on säästetty. Onko se esimerkiksi valmistettu kestävistä/laadukkaista materiaaleista, tai onko sen valmistanut henkilö saanut työtään vastaavan palkan? Onko tuote hyvin kehitelty malli vai kopio jostain toisesta? Kun ostat tuotteen asiansa hoitavalta, viralliselta yrittäjältä, osallistut samalla suomalaisen yhteiskunnan tukemiseen. Ja vaikka aina ei siltä tunnu, että tässä yhteiskunnassa kaikki olisi hyvin, niin voin sanoa, että meidän kaikkien kannattaa arvostaa sitä, mitä meillä on, ja tukea tämän maan säilymistä hyvinvointivaltiona.

Kun ostat kestovaippayrittäjältä vaipan, tuot käytännössä miltei konkreettisesti leivän tämän pienyrittäjän pöytään. Tämä yrittäjä varmasti arvostaa sitä, ja haluaa tehdä sinulle vastineeksi laadukkaan tuotteen. Tiesithän, että suomalainen yrittäjä on monesti pienituloinen puurtaja, jonka tulot ovat keskimääräistä pienemmät? Osa kestovaippayrittäjistä pystyy jopa työllistämään muita, mutta moni valmistaja/myyjä on yksinyrittäjä. Yksinyrittäjien määrä Suomessa on jatkuvassa kasvussa, ja pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä merkittävämpiä työllisyyden kannalta, kun puolestaan suuryritysten merkitys työllistäjänä vähenee. Jos tuemme pimeää kauppaa, on myös yhteiskuntamme hyvinvointi oikeasti vaarassa.

Meistä kestovaippayrittäjistä jokainen tekee valinnan, valmistaako ja myykö tuotteitaan kaikkine kustannuksineen ja veroineen. Yrityksen perustaminen vaatii pääomaa tai lainaa, ja tienaamisvaiheeseen päästäkseen yrittäjä joutuu joskus tekemään töitä jopa vuosia. Ns. kirpputorimyynti saattaa olla houkutteleva vaihtoehto, koska näin voi tienata nopeasti ja enemmän, kuin yrittäjänä, ja välttää erinäiset lupa- ja rekisteröintimaksut ja tulojen ilmoitukset.

Valitsemalla virallisen tien, sitoudumme tuotteisiimme, seisomme ylpeinä niiden takana, ja voimme myydä niitä hyvällä omallatunnolla. Tämä näkyy tuotteidemme hinnassa, mutta pointtini on, että se näkyy myös varmasti laadussa.

Kestoterveisin,
Niina / Pikkupuoti Pompom
Pompy-vaipat ja Leidiset-terveyssiteet

perjantai 25. helmikuuta 2011

Mistä on kestovaippojen hinnat tehty?

Miten joku vaippa voi maksaa yli parikymppiä, kun eihän ne materiaalit maksa puoliakaan siitä ja kyllähän nyt vaipan saa ommeltua tuossa tuokiossa. Kyllä täytyy katteen olla kohdallaan! Vai onko se kuitenkaan näin yksinkertaista?

Kestovaipan hinta muodostuu todella monesta pienestä osasta (enkä tätä kirjoittaessani kaikkia kuluja todennäköisesti edes muista):
  • Materiaalit ja tarvikkeet: kankaat, langat, tarrat/nepit, kuminauhat, tuotemerkit, pesuohjeet, nuppineulat, merkkaustussit, kaavapaperi…
  • Aika, joka kuluu vaipan ompelemiseen
  • Aika, joka käytetään kankaiden leikkaamiseen
  • Laitteiden hankintahinta: ompelukone, saumuri, tietokone, tulostin, puhelin, kamera.
  • Huolto: laitteet tarvitsevat ajoittain huoltoa.
  • Sähkö, lämpö, tilavuokra tai neliöiden käyttöönotto työn tekemiseen kotona
  • Vesi, osa kankaista pestään ennen käyttöönottoa
  • Internetinkäyttömaksu
  • Puhelinlasku
  • Verkkokaupan ylläpitoon kuluva aika
  • Tuotteen kuvaaminen
  • Tuotetietojen lisääminen sivuille
  • Viruksentorjutaohjelma
  • Muut atk-ohjelmat
  • Verkkokaupan maksu
  • Maksutapojen kulut (kk-maksu ja prosenttimaksu jokaisesta maksutapahtumsta palvelun tarjoajalle)
  • Pankin kulut yrittäjille, jokainen tilitapahtuma maksaa.
  • Postituskulu
  • Pakkausmateriaali (kuori, paketti, teippi yms.)
  • Tulostamiseen paperia ja musteet (lähetyslista, pesuohjeet)
  • Laskun tekemiseen käytetty aika
  • Verottajalle 23% myyntihinnasta
  • Yel
  • Mahdolliset palkkakulut, mikäli työntekijöitä
  • Aika, joka käytetään kilpailijaseurantaan ja alan kehitykseen
  • Aika, joka käytetään sähköposteihin ja puheluihin
  • Aika, joka käytetään kirjanpitäjän, verotoimiston yms. kanssa.
  • Markkinointikulut (lehti-ilmoitus, nettibannerit, kestovaippayhteisöjäsenyys yms.)
  • Aika, joka käytetään markkinointiin ja sen suunnitteluun
  • Aika, joka käytetään tuotteiden esittelyyn esim. kutsuilla, tapahtumissa ja messuilla
  • Kulut, jota tapahtumat ja messut tuovat
  • Suunnittelu: kaavojen suunnittelu, mallityöt, testaukset, pesuohjeiden kirjoittaminen
  • Materiaalien tilaaminen, niiden toimituskulut ja aika, joka materiaalien valintaan ja tilauksien tekemiseen käytetään
  • Hävikki: kankaita leikataan pieleen, ommellaan väärin tai esim. lapsi kaataa mustikkakeiton kangaspakan päälle. Liiketiloista tuotteita varastetaan, sekin on hävikkiä.
  • Mahdolliset bensakulut, kun materiaalit haetaan postista ja tilattu tuote viedään postiin kuljetettavaksi asiakkaalle.
  • Mikäli kestovaippayrittäjän tekee töitä kokopäiväisesti, myös lastenhoidon kustannukset.

Näistä kuluista on kestovaippojen hinnat tehty...

Omama/Paarmuskan nettikauppias

Viralliseksi yrittäjäksi ryhtyminen

Näin kampanjan alkumetreillä pohdiskelin syitä ryhtyä virallisesti yrittäjäksi, epävirallisen "kavereille" ompelun/neulomisen sijaan.

Tukkuhinnat ja -valikoimat

Kankaita ja lankoja myyvät yritykset vaativat ainakin Y-tunnuksen todisteena oikeasta yritystoiminnasta, ennenkuin antavat tilata tukkuhinnoin tai -valikoimin. Yksityishenkilönä joudut tyytymään halpojen hintojen metsästyksessä tarjouskampanjoihin, tai ostamaan kaiken materiaalin täydellä hinnalla.

Maine ja tulevaisuus

Jos asiakaspiiriä haluaa laajentaa oman perheen ja ystäväpiirin ulkopuolelle, kannattaa ajatella myös omaa mainettaan. Osa ihmisistä toki etsii aina halvinta hintaa keinolla millä hyvänsä, mutta toiset haluavat varmistaa tekevänsä kauppoja lakeja noudattavan ja yleisen moraalikäsityksen mukaan toimivan yrityksen kanssa. Epävirallisella tehtailulla kerää asiakkaakseen enemmän tarjousten perässä juoksijoita kuin tuottavia asiakkaita.

Ja kun vaippamalli tai tyylikäs vaatemallisto on saavuttanut suurempaa suosiota, joutuu joka tapauksessa perustamaan sen yrityksen - vaikka vain siksi, ettei se kateellinen naapuri usuta verokarhua perään. Tässä kohtaa on helpompi, mikäli ei ole saanut valmiiksi mainetta epämääräisenä "harrastelijana".

Työnteon kulut ja verovähennykset

Oman toiminimen nimissä voi ostella materiaalien lisäksi myös muita yrityksen pyörittämisessä tarvittavia asioita. Uudet sakset, paketointiteippiä, tulostimen... Raha ei tietenkään tällä lisäänny, mutta yrityksen kulut saa vähentää verotuksessa yrityksen tuloista, joten yritystulosta maksettavien verojen määrä pienenee. Lisäksi mahdolliselle hankintoja ihmettelevälle puolisolle voi helpommin perustella hankintojen syyt. "No mutta kun yritystoiminta..." ;)

Verottaja hyväksyy myös kirjanpidossa vähentämättömiä kuluja verotuksessa. Esimerkiksi sopii hyvin työhuonevähennys, mikäli käyttää omaa asuntoa sivu- tai päätoimisen yritystulon hankkimiseen.

Omat rahat vai yrityksen rahat?

Yksityisyrittäjällä omat ja yrityksen rahat voivat olla vaikka samalla tilillä, kunhan yrityksen varoista tehdyt suoritukset ja tulleet maksut laitetaan ylös. Oman tilin perustaminen yritystä varten sekä hankintojen ja maksusuoritusten ylöskirjaaminen kannattaa. Ei sitten jää vahingossa miinukselle myydessään liian halvalla.

Kirjanpitoa toki voi pitää epävirallisistakin myynneistä, mutta... Sarjakuvamaailmasta vertaukseksi kelvannee se, että Karhukopla laatii Roopen rahasäiliön ryöstösuunnitelman paperille ;).


Toki yrittämisestä miinuspuoliakin löytyy, mutta esimerkiksi paperitöiden määrä on aika pieni sivutoimisella ammatinharjoittajalla, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen. Ainakaan niiden pelossa ei harmaaksi kannata jäädä!


Tälläisiä mietteitä tällä kertaa esitti
Marjaana, Haituva